Raskas päivä

Alkukuusta saimme kuulla suru uutisen pohjoisesta. Eno on nukkunut pois. Maanantaina päiväseltään kävimme hautajaisissa jättämässä viimeiset hyvästit.

 Siunaustilaisuus oli todella kaunis ja ihanaa että kaksikielisyys oli otettu huomioon. 

Kaikki kerrottiin ruotsiksi ja suomeksi. 

Vesisade oli ainut miinus...taivaskin siis itki..

Ei kipua, ei vaivaa enää,
olet saapunut rannalle
Rauhan maan.
Muistoissa – vaikka nyt poissa,
tulet kanssamme kulkemaan.

Lepää rauhassa.

Haaparanta on aina ollut niin mieluinen vierailu paikka mutta nyt hauskuus oli kadoksissa ymmärrettävistä syistä..

 Ikeaan ei todellakaan ollut voimia lähteä kiertämään. Mutta pienintä matkaseuralaista sentään käytin karkki ja lelukaupassa.. 

Kotiin ei sentään noin isosuklaa levy lähtenyt mutta pari pientä kylläkin. 

Muuten matka meni hyvin vaikka ihan päiväseltään käytiinkin

ja matka mittari näytti yli 600km..

Nyt jatketaan arkista aherrusta...

Toivon mukaan saamme nauttia vielä helteistä..

Palamisiin 

Satu